Kysymyksiä pinseristä

Jos pinseri kiinnostaa sinua, mielessäsi on varmasti monia asioita. Ohessa muutamia yleisimpiä kysymyksiä, joita minulle usein esitetään, kun sopivan rodun valinta on käsillä. Vastaukset perustuvat käytännön kokemukseeni kasvattajana sekä rodun harrastajana 13 vuoden ajalta, ja luonnehtivat "keskimääräistä" pinseriä. Elävästä elämästä löytyy toki esimerkkejä pinsereistä, jotka edustavat temperamentiltaan ääritapauksia.

Toivon, että tästä aineistosta on sinulle hyötyä omaa rotuasi valitessasi. Ota yhteyttä, jos haluat keskustella lisää tai tulla tutustumaan rotuun!

1. Millainen pinseri on luonteeltaan?

Pinseri on vilkas ja aktiivinen koira, joka on jatkuvasti tietoinen ympäristöstään. Pinseriä on käytetty alunperin rotta- ja tallikoirana, joten sillä on voimakas saalistus- ja vahtimisvietti. Rottakannan kurissa pitämiseksi pinserin on täytynyt kyetä itsenäiseen ja nopeaan toimintaan. Itsenäisen luonteensa vuoksi pinseri on älykäs ja nopea oppimaan, mutta erityisen miellyttämisenhaluinen rotu se ei ole, eikä toimintavarmuus ole näin ollen sen vahvimpia puolia. Toisaalta pinseri kiintyy voimakkaasti omistajaansa ja perheeseensä ja on mielellään mukana perheen toimissa. Se nauttii reippaista lenkeistä, vapaana juoksemisesta ja kaikenlaisesta aktivoinnista, yhtä lailla kuin emännän ja isännän kainalossa torkkumisesta. Pinseri haluaa olla lähellä ihmisiä, joten ulkokoiraksi se ei sovellu.

2. Miten narttu ja uros eroavat luonteeltaan?

Kuten muissakin koiraroduissa, myös pinsereissä nartut ovat yleensä pehmeämpiä ja miellyttämisenhaluisempia kuin urokset. Uroksilla reviiri- ja vahtimisvietti on luontaisesti suurempi, ja uros on muutenkin kiivaampi elämän eri tilanteissa kuin narttu. Etenkin nuoret urokset myös saattavat reagoida voimakkaasti naapuruston narttujen juoksuaikoihin - uros saattaa ollaa rauhaton, vinkua ja juosta ympäri asuntoa, paastota ja pyrkiä jatkuvasti ulos. Eli kannattaa varautua siihen, että uroksella on juoksuaika aina silloin kuin naapurin nartullakin.

3. Onko pinseri terve rotu?

Verrattuna moneen muuhun rotuun pinseri on terve ja pitkäikäinen rotu. Pinserin keski-ikä on 10-15 vuotta. Hengenvaarallisia perinnöllisiä sairauksia pinsereillä ei ole todettu. Pinserin perinnöllisistä sairauksista merkittävimmät ovat kaihi (HC) ja lievät lonkkaviat (C). Nämä kuitenkin haittaavat koiran elämää vain hyvin harvoin. Jalostuksessa nämä asiat otetaan tietenkin huomioon, eikä sairaita koiria käytetä siitokseen. Ajan tasalla olevat lonkka- ja silmätilastot ovat saatavilla Suomen kennelliiton jalostustietojärjestelmässä KoiraNetissä.

Pinserille ominainen vaiva on taipumus reagoida ensimmäiseen penikkatautirokotteeseen eri asteisin hermostollisin oirein. Noin 20 % pinserikannasta saa eri asteisia oireita, joten vaiva on yleinen. Oireet alkavat yleensä vasta parisen viikkoa rokotteen jälkeen, ja voivat lievimmillään olla väsymystä, vapinaa ja oksentelua, voimakkaimmillaan tasapainovaikeuksia, kouristuksia ja jopa tajuttomuutta. Hoitona annetaan kortisonia (ensiapuna Kyytabletti) ja B-vitamiinia. Jos lääkitys aloitetaan heti lievimpien oireiden ilmaannuttua, ne menevät usein kotihoidolla ohi, pidemmälle ehtineisiin oireisiin tarvitaan lääkärin antamana nestemäistä kortisonia suoneen. Oireet eivät yleensä uusiudu seuraavilla rokotuskerroilla. Kyse ei ole tavallisesta allergisesta reaktiosta, ja sen vuoksi monet eläinlääkärit eivät tunne pinserien rokotusoireita, varsinkin kun kysymyksessä on harvinainen rotu.

Toinen todella yleinen vaiva on korvanlehtien halkeilu ja verenvuoto etenkin kylmillä syysilmoilla ja talvipakkasilla. Vaiva on yleinen etenkin nuorilla pinsereillä ensimmäisenä talvena - jalostustoimikunnan suorittaman terveyskyselyn mukaan jopa 40% nuorista koirista esiintyy tämä vaiva. Hoitona on vuotavien kohtien säännöllinen desinfiointi ja laastarointi, jotta haavakohta pääsee paranemaan. Jos haava tulehtuu, tarvitaan antibioottikuuri. Vaiva helpottaa useimmilla koirilla iän myötä.

4. Vaatiiko pinseri peruskoulutuksen?

Ehdottomasti kyllä. Minimissään pinseri vaatii tapakoulutuksen ja selkeät pelisäännöt arkielämään, joilla vahvistetaan koiran asemaa lauman alimmalla portaalla. Pinserin voi kouluttaa itsekin, mutta ihanteellisinta olisi, jos pinserin kanssa voi käydä koirakoulun tapakasvatuskurssin jo pentuvaiheessa. Tällä tavalla tärkeät asiat juurtuvat pinserin päähän jo pentuna, ja perusasiat selviävät omistajallekin heti alkuvaiheessa, kun koira on helpoiten koulutettavissa. Pinserin koulutuksessa positiivinen, mutta määrätietoinen ote on osoittautunut kaikkein tuloksellisimmaksi. Suoraviivainen alistaminen harvoin toimii pinserillä. Pinseri oppii parhaiten silloin, kun sillä on kivaa, joten oikean motivointikeinon löytäminen juuri omalle koiralle on tärkeää. Makupalat, mieluinen lelu tai naksutin ovat olleet usein toimiviksi todettuja.

5. Soveltuuko pinseri ensimmäiseksi koiraksi?

Voimakasviettisenä ja vilkkaana rotuna pinseri vaatii johdonmukaista ja kärsivällistä kohtelua koko elämänsä ajan. Se, sopiiko pinseri ensimmäiseksi koiraksi on yksilökysymys niin koiran kuin ihmisenkin kohdalla. Järjestelmälliselle, määrätietoiselle ja koirien käyttäytymisestä kiinnostuneelle ihmiselle pinseri voi soveltua ensimmäiseksi koiraksi. On myös hyvä muistaa, että rodussa kuin rodussa uros on yleensä aina vaativampi kuin narttu.

6. Sopiiko pinseri lapsiperheeseen?

Itse en suosittelisi mitään koirarotua perheeseen, jossa on aivan pieniä, vauva- tai leikki-ikäisiä lapsia. Lasten ollessa pieniä suurin osa perheen arjesta pyörii ymmärrettävästi lasten ehdoilla ja heidän aikataulujensa mukaan. Jos tähän tilanteeseen otetaan koiranpentu, vanhemmilla harvoin on mahdollisuutta käyttää sen opettamiseen ja sosiaalistamiseen riittävästi aikaa. Kouluikäisten lasten vanhemmilla sitä vastoin yleensä on jo riittävästi aikaa koiran kouluttamiseen ja lauman pelisäännöistä huolehtimiseen. Pinseri tarvitsee ehdottomasti jämäkän laumanjohtajan ja selkeät säännöt, joista ei lipsuta. Myös muiden perheenjäsenten täytyy ymmärtää säännöt ja noudattaa niitä. Lasten vastuulle pinseri ei sovellu, kuten ei mikään muukaan koirarotu. Koko perheen täytyy haluta koiraa ja olla valmis käyttämään koiraan siihen tarvittava aika.

7. Miten pinseri tulee toimeen vieraiden ihmisten kanssa?

Pinseri hyväksyy yleensä vieraat hyvin, kun huomaa, että he ovat isäntäväenkin puolesta tervetulleita. Pinseri yleensä ilmoittaa vieraan saapumisesta haukkumalla, mutta tervehdittyään vieraat tyypillisesti vetäytyy omiin oloihinsa.

8. Miten pinseri tulee toimeen muiden koirien kanssa?

Sitä paremmin, mitä perusteellisemmin se on pennusta asti sosiaalistettu muihin koiriin. Vanhemmankin koiran kanssa kannattaa säännöllisesti liikkua paikoissa, joissa se tapaa mahdollisimman eri näköisiä ja eri kokoisia koiria. Pinseri on melko tarkka omasta asemastaan, joten se ei välttämättä ole ensimmäisenä alistumassa vieraita koiria kohdatessaan. Kannattaa siis kouluttaa pinseri hyville tavoille jo pennusta asti. Omistaja aina päättää, keitä koiria tervehditään ja ketkä ohitetaan kauniisti remmissä kiskomatta.

9. Sopiiko pinseri perheeseen, jossa on kissa tai muita eläimiä?

Kissan ja muidenkin eläinten kanssa pinseri tulee toimeen, jos se saa totutella niihin pennusta asti ja jos toinen eläin on tottunut koiriin. Ainoa poikkeus ovat jyrsijät (hamsterit, marsut, kanit jne.), joita pinseri luontaisen riistaviettinsä vuoksi saalistaa. Jyrsijöiden pitäminen samassa taloudessa voi olla työlästä ja riskialtista.

10. Kuinka paljon aikuinen pinseri tarvitsee liikuntaa?

Aktiivisena rotuna pinseri rakastaa liikuntaa, joten ylärajan asettaa yleensä omistaja! Voit ottaa pinserin mukaan pitkille kävely- ja vaellusretkille, juoksu- ja pyörälenkeille ja minne vain. Oma aviomieheni treenasi maratonia varten toisen narttumme kanssa, ja silloinkin koira olisi vielä jaksanut kun isännältä jo loppui puhti. Himoliikkuja sinun ei kuitenkaan tarvitse olla tullaksesi toimeen pinserin kanssa. Noin tunnin reipas kävelylenkki päivittäin sekä vapaana kirmailu esim. koirapuistossa riittävät arkiliikunnaksi pinserille.

11. Mihin harrastuslajeihin pinseri soveltuu?

Pinseri sopii mainosti kaikkiin ketteryyttä, nopeutta ja oivalluskykyä vaativiin lajeihin, kuten agiliyyn, tokoon, rauniokoiraksi jne. Perustottelevaisuus on välttämätön edellytys näissä lajeissa.

Näyttelykoirana pinseri on helppohoitoinen: sileä turkki on nopea ja helppo pestä ja kuivata, joten näyttelykoiran huollossa aikaa kuluu ennemminkin hyvästä lihaskunnosta ja oikeasta ruokinnasta huolehtimiseen sekä esiintymisen hiomiseen.

12. Onko pinseri kovin kylmänarka?

Pinserillä ei ole sileän karvansa alla suojaavaa pohjavillaa, joten se ei kestä kovia pakkasia ja viimoja kovin hyvin. Erityisesti tassut ovat pinserin arka kohta, koska varpaiden välissä ei ole kunnon lämmikettä. Kun lämpötila laskee kymmeneen pakkasasteeseen, pinseri tarvitsee suojakseen takin, ja kaikkein kovimmilla paukkupakkasilla ulkoilu rajoittuu tarpeiden nopeaan hoitamiseen.

13. Pitääkö pinseri vedestä ja uimisesta?

Vesi ei ole pinserin mieluisin elementti, joten varsinaista vesipetoa pinseristä tuskin saa. Kuumina hellepäivinä se saattaa kahlata veteen vilvoittelemaan tai leikkimään. Sen sijaan venekoiraksi pinseri soveltuu hyvin - se on mielellään mukana kaikkialla, missä sen perhekin.

14. Kuinka paljon pinseri syö?

Pinseri on melko taloudellinen rotu. Täysikasvuiselle koiralle 15 kilon korkealaatuinen täysravintosäkki riittää noin kolmeksi kuukaudeksi.

15. Sopiiko pinseri allergiaperheeseen?

Pinseri, kuten mikään muukaan koira tai karvainen lemmikki, ei pääsääntöisesti sovi allergiselle. Allergian aiheuttaa eläinpöly, ei karva, joten turkin pituudella ei ole vaikutusta allergisointiin.